Valitsin osion 4 kokoavaan oppimistehtävään arvioitavaksi Nuoren Suomen Suunnittelen Liikuntaa –verkkopalvelun, jota hyödynnän silloin tällöin liikuntatunteja suunnitellessa. Arvioinnin kohteeksi valitsin palvelun käytön ja kriteereiksi kaikki Verkkopalvelujen arviointityökalun tarjoamat käytön kriteerit (yhteensä 14).

Suunnittelen Liikuntaa –verkkopalvelu osoittautui arviointityökalun avulla tekemäni arvion mukaan käytön osalta tyydyttäväksi (114/256). Arvionnissa heijastui se, että sivusto on järjestön tuottama eikä siksi varmaan tavoittelekaan kaikkia julkishalinnon verkkopalvelujen laatukriteereitä (jos niistä edes on tietoinen). Esimerkiksi kieliversiot verkkopalveluista puuttuivat kokonaan ja tämä luonnollisesti heikensi tulosta. Tulosta heikensi myös puutteet teknisessä toteutuksessa erityisesti esteettömyysvaatimusten osalta. Puutteet olivat sikäli yllättäviä, että sisällössä oli kuitenkin erikseen huomioitu mm. liikuntarajoitteisia ja näkövammaisia (omat hakuehdot).  Rekistöröitymisen vaatiminen ”turhaan” (ei mielestäni olisi tarpeen materiaalia selatessa) kiusaa minua ehkä eniten kyseisessä palvelussa. Hyvää arviota verkkopalvelu sai minulta mm. tavoitettavuudesta eri vuorokauden aikoina ja verkkopalvelun löytyvyydestä. Ensin mainittu asia tuntuu oikeastaan hölmöltä edes mainita tämän tyyppistä palvelua arvioidessa, koska en voisi kuvitella sen muuta olevankaan.

Verkkopalvelujen arviointityökalu osoittautui hyvin kattavaksi, mutta toisaalta myös raskaaksi työkaluksi. Jo pelkkien ohjeiden lukemisesta meinasi tulla infoähky. Toisaalta työkalussa oli hyvin huomitu se, että aina ei tarvita kaiken kattavaa arviota ja näin ollen käyttäjä pystyi valitsemaa kriteerit sen perusteella, mihin haluaa arvioinnissa keskittyä. Arviota tehdessä pystyi myös kohtia ohittamaan, jos kyseistä arviota ei jostain syystä pystynyt tai halunnut tehdä. Hyvänä pidin myös sitä, että arviointityökalu ohjasi kysymysten vastaamisessa eli ei pelkästään esitetty kysymystä, vaan myös kuvattiin, mitä kriteerillä tarkotetaan. Eli työkalu toimii hyvin myös suunnitteluvaiheessa tukena. Täydellinen verkkopalvelun arvioiminen vaatisi monenlaisten laitteiden ja selainten käyttömahdollisuutta ja runsaasti aikaa, jotta pääsisi testailemaan monipuolisesti. Lisäksi työkalun käyttö vaatii jonkun verran teknistä osaamista, jotta pystyy esim. lähdekoodista löytämään erilaisia tietoja toteutuksesta. Tämän tehtävän ajatuksena ei kuitenkaan varmaan ollut kattavan arvion tekeminen vaan enempi työkaluun tutustuminen ja siitä oppiminen.

Työkalun käyttö ei juuri tuonut minulle uutta tietoa, mutta kokosi asiat hyvin yhteen ja palautti mieleen asioita, joiden parissa olen paininut aiemmin enemmänkin.  2000-luvun alkupuoliskolla www-sivuja ja verkkokursseja suunnitellessa ja toteuttaessa puhuttiin paljon esteettömyysvaatimuksista, mutta tätä termiä ei näytetä enää juuri käytettävän vaan puhutaan yleensä palvelujen saavutettavuudesta ja toimivuudesta erilaisissa teknisissä ympäristöissä.  Yksi arviointityökalun esille tuoma asia, jota en musta aiemmin esteettömyysvaatimuksien yhteydessä ajatelleeni on, että kielen merkitseminen on tärkeää myös apuvälineiden kannalta. Esimerkiksi kuvien alt-teksteistä ei ole hyötyä, ellei puhesyntetisaattori tiedä, mitä kieltä teksti on.

 Summa summarum, hienoa että tälläinen arviointityökalu on olemassa. Toivottavasti sitä myös käytetään . Itse voisin kuvitella palaavani työkalun pariin suurelle yleisölle suunnattua verkko-oppimateriaalia tai palvelua suunnitellessa. Siis jo suunnitellessa, koska toteutuksen jälkeen työkalun avulla löydettyä heikkouksia voi olla vaikea parantaa.