Kurssin viides jakso käsitteli arkioppimista. Virikkeeksi annettujen materiaalien pohjalta oli tarkoitus pohtia omaa arkioppimista omaan ammattitaitoon liityen. Omaa arkioppimista pohtiessa oli yllättävää huomata, kuinka paljon työssä tarvitsemastani osaamisestani olen arkioppinut ja kuinka paljon arkioppimista tapahtuu päivittäin. Syy arkkioppimisen suureen määrään johtuu paljolti työn luonteesta.  Luokanopettajan työssä tarvitaan hyvin laaja-alaista osaamista, jota pitää ylläpitää ja kehittää jatkuvasti. Jo pelkkä opetettavien sisältöjen hallinta vaatii päivittämistä viikoittain. Uskallan väittää, että ei kukaan luokanopettaja hallitsee koko peruskoulun oppimäärän kaikessa laajuudessaan niin täydellisesti, että ei olisi tarvetta mitään asiaa opiskella. Etenkin kun tietokin on kuitenkin muuttuvaista ja uusia sisältöalueita tulee aika ajoin peruskoulunopetussuunnitelmaan.

Pohtiessani arkioppimista eri tilanteissa totesin, että perheessä olen oppinut paljon käytännön TVT-taitoja. Vaikka muodollisesti olen opiskellut tieto- ja viestintätekniikkaa paljon enemmän kuin mieheni, niin mieheni harrastuneisuus ja työkokemukset ovat luoneet hänelle huomattavasti vahvemman käytännön osaamisen. Mieheni juuret TVT:n parissa ulottuvat myös paljon pidemmälle kuin minulla. Itse aloin kiinnostua TVT:sta, vasta 1990- ja 2000-lukujen vaihteessa, kun mieheni on värkännyt tietokoneiden kanssa paljon jo 1990-luvun alussa. Olenkin saanut oppia mieheltäni käytännön TVT-taitojen lisäksi TVT:an historiaan liittyviä asioita. Viimeksi eilen mieheni sivisti minua BBS-ajasta sekä Future Crew:sta ja heidän kuuluisista demoistaan (Unreal ja Second Reality).

Ystävien keskuudessa työhön liittyvää arkioppimista olen saanut erityisesti opettaja-ystäviltäni, mikä lienee aika luonnollista. Harrastuksista olen oppinut paljon taito- ja taideaineissa hyödynnettäviä asioita. Erityisesti liikunnan opetuksen tukena on omien liikuntaharrastuksien kautta luotu osaaminen.  Kansalaistoiminta ei ole vahvasti vaikuttanut ammatilliseen osaamiseeni, koska en ole koskaa ollut aktiivisesti mukana yhdistystoiminnassa. Edellisessä työssä olin kuitenkin paljon tekemisissä eri järjestöjen kanssa ja sieltä jäi kyllä käteen jotakin luokanopettajan työhönkin sovellettavaa oppimista.

Ammatillinen osaaminen on kehittynyt paljon työssä. Sijaisuuksia tehdessä ja eri kouluja kiertäessä olen saanut oppia paljon hyviä käytännön opetustaitoja havainnoimalla koulujen toimintaa ja keskustelemalla kollegojen kanssa. Tietysti myös itse työn tekeminen on opettanut. Erityisesti epäonnistuneiden opetustilanteiden jälkeen tulee pohdittua, mikä meni pieleen ja sen kautta yleensä opittua parempia käytäntöjä. :)

Internetin kautta on tullut paljon opittua eri asioita. Arkioppimista on tapahtunut sekä tietoisella tiedonetsinnällä että myös "vahingossa" eksymällä jollekin mielenkiintoiselle sivulle. Vaikka olen kymmenisen vuotta ollut enemmän ja vähemmän tekemisissä TVT:n opetuskäytön kanssa, niin yllättävän vähän olen arkioppinut aktiivisella verkko-osallistumisella.  Eli en säännöllisesti seuraa enkä ota osaa mihinkään verkkoyhteisön toimintaan. Toki seurailen joitakin blogeja,  olen jäsenenä Facebookin joissakin ryhmissä, VinkkiVekossa, Sometussa jne., mutta kaikissa toimin tosi passiivisesti. Eli arkioppiminen voisi olla paljon laajempaa verkossa, jos toimisin vähän aktiivisemmin eri verkostoissa. Mistäköhän se aika löytyisi tähän?